RSS
  • 10 levyä, jotka ottaisit mukaasi (vastaus Pooppovin alkuperäiseen otsikkoon)

    5. Aug. 2008, 21:04

    Voisin minäkin näin uutena etäjäsenenä kantaa korteni kekoon.

    Hmm… mistäköhän sitä aloittaisi? Ehkä kannattaa aloittaa niistä levyistä, jotka ovat ”muuttaneet elämää” tai ainakin parantaneet sen laatua. Siinä tapauksessa ensimmäinen valinta on suhteellisen helppo, ainakin mitä tulee nykyiseen minään

    MeshuggahDestroy Erase Improve

    Levy, joka alkaa herätyskelloa muistuttavalla äänellä ja päättyy free jazz/improv-henkiseen rummutteluun ei luonnollisesti ole huono. Tai voisihan se olla, mutta Meshuggah ei ole – Meshuggah FTW! Okei, asiaan.

    Destroy Erase Improve ilmestyi elämääni (onpa dramaattisen kuuloista) keväällä 2003. Olin tiennyt bändistä jo yli 6 vuotta, mutta heidän musiikkinsa, aina silloin tällöin kun siihen oli yrittänyt tutustua, oli mennyt heittämällä yli hilseen. Tuona keväänä päätin ottaa härkää sarvista ja tutustua bändiin vaikka väkisin. Kävikin niin, että neuronini heittivät DEI:n myötä häränpyllyä. Vaikka alkuaikojen DEI:n WTF-ihmettely ja -pihallaolo on vaihtunut FTW!-nyrkinheilutteluksi ja pöytärummutteluksi, DEI iskee aina, ja on auttanut muuttamaan musiikkimakuani askeleen verran avantgardistisempaan suuntaan, puhumattakaan siitä, kuinka paljon kärsivällisemmäksi sitä on tullut tutustuttaessa uuteen musiikkiin. Jos kaikkein vaikeinkin lopulta aukeaa, palkkiot ovat yleensä mahtavimmat.

    Kayo DotChoirs of the Eye

    Tämä on kuluneen vuoden yksiä suurimpia löytöjä, ja mikä hienointa, sellainen löytö, joka nousee heittämällä kaikkien aikojen henk. koht. top viiteen. Miten tätä levyä voisi kuvailla? Genrepoliisille tämä korvaterroristibändi (mukavassa mielessä) olisi ehkä kaikkien viheliäisimpiä vihulaisia, aivan kuten Arvuuttelija tai Jokeri Batmanille. Ei siksi, että eri genrejä olisi paljon erikseen kappaleiden sisällä sillisalaatin lailla, vaan nimenomaan siksi, että genrerajat ovat Kayo Dotilla täysin sulautuneet. Ne ovat sulaneet yhdessä maukkaassa padassa ja sitten muodostuneet kauniiksi vahapallomaiseksi kokonaisuudeksi, jonka nimi Choirs of the Eye – suosikkilevyni koko orkesterin tuotannosta.

    Parasta kai, mitä voi sanoa eräänlaisena wanna-be-genrepoliisina on, että tämä levy on eräänlaista avant-garde-post-rockia, mutta se ei läheskään kata kaikkia pesiä, edes kokonaisuuden määrittelyssä. Tämä levy täytyy kokea itse jne…

    Stolen BabiesThere Be Squabbles Ahead

    Ei niinkään vallankumous kuin yksinkertaisesti loistava levy. Paikoitellen hauskaa (mukavassa mielessä), paikoitellen kieroutunutta, paikoitellen synkkää, useimmiten aivan loistavaa. Genrepoliisille kyseessä on jälleen oikea pahin painajainen - lähinnä vastaisi jotakin sellaista, jotka Ihmeneloset saivat vastaansa Hopeasurffarin muodossa. Olen käyttänyt eniten last.fm:ssä tägejä nimenomaan Stolen Babiesin määrittelyyn, ja vaikka olen käyttänyt yli 20:tä tägiä, niin tuntuu siltä, ettei vieläkään riitä. Mutta jonkinasteiseksi tummanpuhuvaksi (Tim Burton-hengessä) sirkus/kabaree-metalliksi tämän levyn + orkan voisi lukea. Suosittelen varauksetta.

    Captain Beefheart & His Magic BandTrout Mask Replica

    No tämä on klassikko jos mikä. Uskomatonta sekoilua alusta loppuun, mutta kaikki on kuitenkin suunniteltu viimeiseen pisteeseen saakka. Levy, joka kelpaisi vaikka Salvador Dalin illalliskutsujen soundtrackiksi. Garage rockia ja bluesia yhdistettynä free jazziin ja surrealistiseen säv. san. sov. – meininkiin.

    Jeremy SouleKnights of the Old Republic

    Kyseessä ei ole varsinaisesti artistin “oma” levy, vaan soundtrack yhteen kaikkien aikojen tietokonepeleistä – Star Wars: Knights of the Old Republic. Tämä soundtrack sisältää niin uskomattoman kauniita tunnelmapätkiä kuin mahtipontista taistelumusiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Etenkin ambienssia korostavat sävelmät ovat tämän levyn ehdoton suola. Osa materiaalista on minulle jopa pyhää, mutta luulen, että se johtuu siitä, että itse peli on minulle niin tärkeä (olikohan tämä nyt niin kovin järkevää tunnustaa, heh).

    Höyry-koneHuono parturi

    Yhdessä Kayo Dotin kanssa The Löytö of 2008, heittämällä. Tämä levy, tai oikeastaan koko bändi, saa ihmettelemään, että mitä ihmeen sontaa sitä oikein tuli kuunneltua 90-luvun puolivälistä sen loppuun, koska Höyry-Kone julkaisi ainoat levynsä 95 ja 97. Miten olen saattanut päästää korvieni, silmieni ja nenieni ohi tällaisen täydellisen helmen? No, onneksi moka tuli korjattua edes tässä vaiheessa. Suosittelen levyä etenkin sellaisille ihmisille, jotka pitävät King Crimson – henkisestä progemusiikista, mutta jotka eivät kavahda vähän raskaampaa kamaa tai oudompia hetkiä musiikissa. Huono Parturi kuuluu jo nyt kaikkien aikojen suosikkeihini.

    The Octopus ProjectHello, Avalanche

    En tiedä, oikeuttaisiko tämä levy sinänsä omaa paikkaansa kaikkien aikojen top kympissäni, mutta koska joka kerta, kun kuulen tätä levyä, tulen erittäin hyvälle tuulelle, niin pakkohan tämä levy on mukaan ottaa. Iloista, mutta kuitenkin kokeellista indetronicaa, joka piristää yleensä päivää kuin päivää. Suosittelen.

    Sleepytime Gorilla MuseumGrand Opening and Closing

    Tämä levy ei välttämättä niin ikään oikeuttaisi paikkaansa henk. koht. top kympissä (vaikka aivan loistava levy onkin), mutta koska se sisältää kappaleen, joka on kenties kaikkien aikojen suosikkini, ei liene syytä olla ottamatta tätä albumia mukaan.

    Sleeping PeopleGrowing

    Loistavaa matikkarokkia (ei kuitenkaan metallia).

    This Will Destroy YouYoung Mountain

    Tämä levy varmaankin rauhottaisi melkoisesti mörön riehumisen jälkeen. Aivan loistava kokonaisuus kaunista post-rockia.

    Siinä tuli nyt rykäistyä kymmenen henkilökohtaisessa mielessä aika helvetin miellyttävää levyä, joiden avulla pärjäisi ainakin jonkin aikaa, kunnes mörkö on täysin häipynyt kuvioista. Jonakin toisena ajankohtana saattaisi olla ehkä muutama nimi toisin, ja jos tämä olisi vain pienen piirin listaus, ehkä jokunen luurankokin olisi päätynyt listalle. Mutta hei! Näillä mennään.

    Kiitokset, terveiset,
    Odestoteles

    P.S. Ja täällä Pooppovin alkuperäinen entry:

    10 levyä, jotka ottaisit mukaasi